Suomessa pohditaan positiivisen luottorekisterin käyttöönottamista

Oikeusministeriössä on alettu selvittämään, voitaisiinko Suomessakin ottaa käyttöön positiivinen luottorekisteri useiden muiden Euroopan maiden tapaan. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa positiivinen luottorekisteri on ollut käytössä jo aivan 90-luvun alusta saakka, ja sen vaikutusten on todettu olevan erittäin positiivisia. Kaikkiaan positiivinen luottorekisteri on käytössä 23 Euroopan maassa.

Positiivisen luottorekisterin käyttöönottamisesta olisi hyötyä niin luotontarjoajille, kuin myös luotonhakijoille. Luotontarjoajat saisivat kattavamman kokonaiskuvan asiakkaidensa taloudellisesta tilanteesta, ja voisivat täten tehdä arvion asiakkaidensa maksukyvystä huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Positiivisen luottorekisterin avulla luotontarjoajat näkisivät mm. asiakkaillansa jo olemassa olevat velat muille luotontarjoajille, joten uutta luottoa voitaisiin olla myöntämättä jos avoimia luottoja olisi jo valmiiksi liikaa asiakkaan maksukykyyn nähden.

Positiivisesta luottorekisteristä hyödyttäisiin etenkin pikalaina-alalla, jonka erilaisista rajoituksista ja jopa täyskiellosta on puhuttu paljon viime aikoina. Pikavipeille suunnitteilla olleille rajoituksille ja mahdolliselle alan täyskiellolle on käytetty perusteluina vippien aiheuttamia ylivelkaantumisia, jotka voitaisiin kuitenkin kitkeä kokonaan pois positiivisen luottorekisterin avulla. Toisin sanoen positiivisen luottorekisterin käyttöönottaminen voisi siis jopa pelastaa pikavipit.

Pikavippipalvelut eivät kuitenkaan olisi ainoita, jotka positiivisesta luottorekisteristä hyötyisivät, sillä pankitkaan eivät näe asiakkaillansa jo valmiiksi avoinna olevia luottoja. Täten myös perinteisten kulutusluottojen aiheuttamat ylivelkaantumiset ja maksuhäiriömerkinnät saataisiin reilusti vähenemään.

Positiivisen luottorekisterin avulla saataisiin myös parempi kokonaiskuva luottohäiriömerkinnän saaneiden henkilöiden tilanteesta. Nykyään luotontarjoajat eivät näe kuin, että onko asiakkaalla luottohäiriömerkintä vai ei. Luotontarjoajat eivät siis esimerkiksi näe, millaiset maksamattomat velat luottohäiriömerkintään ovat johtaneet, tai onko niitä maksettu takaisin. Positiivisen luottorekisterin avulla nämä tiedot siis kuitenkin nähtäisiin, ja jos asiakkaan luotonottokyky arvioitaisiin riittävän hyväksi, voitaisiin lainaa mahdollisesti myöntää luottohäiriömerkinnöistä huolimatta.

Selvityksen positiivisen luottorekisterin käyttöönoton mahdollisuuksista tekee Lapin Yliopiston oikeusinformatiikan johtaja ja perustaja Ahti Saarenpää. Saarenpään tehtävänä on kartoittaa tarvetta ja mahdollisuuksia positiivisen rekisterin toteuttamiselle. Ensisijaisesti tulisi selvittää rekisterinpidon kannattavuus, käytännön toimivuus, ja tietysti rekisteristä aiheutuvat kustannukset. Selvitystyö aloitetaan viimeistään vuoden 2013 helmikuun aikana.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *