Pikaluottotyöryhmän jättämä ehdotus menee jatkovalmisteluun, ja hallitus antaa esityksensä eduskunnalla pikimmiten, kunhan eduskunnan kesätauko on ohi. Ehdotus koskee siis pikavipeille asetettavaa korkokattoa, joka ajaisi saman asian kuin pikalainojen kieltäminenkin, sillä korkokatto tekisi pikalainojen myöntämisestä kannattamatonta liiketoimintaa. Rajoitukset koskisivat alle 1000 euron suuruisia lainoja, joten suuremmat kulutusluotot olisivat jatkossakin entiseen malliin tarjolla. Pikalainapalvelut eivät siis kuitenkaan luultavasti tulisi enää tarjoamaan lainaa ilman vakuuksia tai takaajia. Ehdotus ei ole kuitenkaan vielä aivan valmis, vaan vielä mietitään esimerkiksi että tulisiko korkokaton koskea myös tietyntyyppisiä hyödykesidonnaisia luottosopimuksia, eli kansankielellä sanottuna osamaksuja. Asiasta pidettiin lausuntokierros, ja lausunnon antoi yhteensä 43 viranomaista sekä yhteisöä. Suurin osa lausunnon antaneista viranomaisista ja yhteisöistä piti korkojen rajoittamista tarpeellisena pikaluottoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Suurin osa puolsi myös sitä, että rajoitukset tehtäisiin todelliseen vuosikorkoon perustuvaa mallia käyttäen. Todellisen vuosikoron mallin käyttäminen pikalainojen kohdalla sattuu vain olemaan täysin järjetöntä. Jos 100 euron pikavippi maksaa takaisin esimerkiksi 125 euroa, on ihan sama paljonko sen todellinen vuosikorko on, sillä pikalaina otetaan yleensä vain muutamien viikkojen takaisinmaksuajalla. Todellisen vuosikoron laskeminen vipeille onkin lähes täysin sama asia, kuin että laskettaisiin todellista vuosikorkoa esimerkiksi hotellihuoneen hinnalle. Todellinen vuosikorko lasketaan muutenkin sellaisella kaavalla, jonka vain todella harva kuluttajista ymmärtää. Itseasiassa monet maamme päättäjistäkään eivät ymmärrä pikavippien todellisen vuosikoron laskentakaavaa. Kuten jo kansakoulussakin on opetettu, ei laskun lopputuloksella ole mitään merkitystä jolle ymmärrä, että miten siihen on päädytty. Käytännössä siis jos ei tiedä, miten pikalainojen todelliset vuosikorot lasketaan, tulisi ne jättää täysin huomiotta. Pikavippejä demonisoiville tahoille sopii kuitenkin vallan mainiosti, etteivät kuluttajat edes ymmärrä miten todelliset vuosikorot lasketaan. Pääasia onkin, että vipit saadaan näyttämään mahdollisimman kalliilta lainoilta, keinolla millä hyvänsä. Todellinen vuosikorko on pankkien suosima tapa ilmoittaa lainojensa kuluja. Pankeille se toki sopii, sillä näyttäähän 200 000 euron asuntolaina huomattavasti edullisemmalta ilmoittamalla sen koroksi muutamia prosentteja sen sijaan, että rehellisesti kerrottaisiin lainalle tulevan pelkkinä kuluina useita kymmeniä tuhansia euroja.